Vuosien myötä huomaa, että menneestä on monta totuutta. Jokainen muistaa ne itselleen merkitykselliset hetket. Historia on siis tarinoita ja subjektiivisia kokemuksia. Tässäkin historiikissa on haluttu nostaa esille pieniä tarinoita pienen suuren seuran 60-vuotisesta historiasta. Pienistä muistoista ja hetkistä syntyy isompi, kokonainen tarina.
Tuo tarina sai alkunsa, kun Kaarinan Pojat perustettiin lokakuussa 1958 paikkakunnan jalkapallon erikoisseuraksi. Tähän asti oli jalkapalloa potkittu vaatimattomalla tasolla ja vaatimattomissa olosuhteissa. SVUL:n Kaarinan Urheilijat ja TUL:n Kaarinan Ura olivat yleisseuroja ja jalkapallo ei päässyt niissä kehittymään tarpeeksi hyvin.
Aloitteen tekijä ja seuran alullepanija oli edellisenä vuonna Loimaalta muuttanut nuori opettaja Olavi Kuikka. Ylikylän koulussa 1.10.1958 oli perustavassa kokouksessa paikalla useita kymmeniä innokkaita jalkapallon ystäviä, suuri osa tosin vielä juniori-ikäisiä. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin maisteri Pauli Hollmén ja sihteeriksi Olavi Kuikka. Heidän lisäkseen ensimmäiseen hallitukseen kuuluiva Heikki Hallikainen kalustonhoitajana ja varapuheenjohtajana, Veikko Polari, Raimo Åkerblom, Arvi Kukkonen ja Pertti Kottonen. Varajäseniksi valittiin Olavi Kataja ja Erik Kurki. Taloutta hoiti jukka Suominen. Perustavassa kokouksessa uuteen seuraan, jolla ei vielä ollut nimeä, liittyi 36 jäsentä.
Uuden seuran toiminta alkoi innokkaasti ja vireästi. Rahanhankintakeinoina olivat alkuvuosina mm. joulupukkipalvelu ja sokerijuurikkaan viljely! Jalkapallon saralla taito ja osaaminen kehittyivät ja toiminta laajeni. Vuonna 1963 KaaPo perusti nappulajoukkueet Kuusistoon, Poikluomaan ja keskustan alueelle. Joukkueet eivät olleet yhden ikäluokan joukkueita kuten nykyään, vaan niissä pelasi monen ikäisiä poikia. Vuonna 1976 perustettu Kaarinan Nappulat jatkoi tätä tärkeää toimintaa KaaPon jalanjäljissä.
Jo seuran perustamiskokouksessa kirjattiin tärkeimmäksi tavoitteeksi juniorityö sekä kaarinalaisen jalkapallon tason nostaminen ja laajentaminen. Seuran junioritoiminta onkin vuosien varrella tuonut monta ilon ja menestyksen hetkeä. KaaPon juniorityö on tuonut seura- ja joukkuemenestyksen lisäksi myös henkilökohtaista menestystä: siirtoja isompiin seuroihin, uraa ulkomailla ja maajoukkue-edustuksia.
Tämä pieni historiakatsaus ei ole täysin kattava kuvaus meille kaikille rakkaan seuran 60-vuotisesta taipaleesta, mutta nostaa mielestämme esiin tärkeimpiä käännekohtia ja tarinoita seurahistoriasta. Moni kertomisen arvoinen tarina jää varmasti historiikin ulkopuolelle, mutta toivomme, että nämä kaikki tarinat jatkavat olemassaoloaan ja kulkuaan sukupolvelta ja KaaPolaiselta toiselle Keskurin katsomoissa.
Kiitämme Veijo Heikkilää, seuran perustajajäsentä, joka on tämän historiikin eteen tehnyt töitä lähes kahden vuoden ajan. Kiitämme kaikkia niitä KaaPolaisia, jotka ovat toimittamallaan materiaalilla edesauttaneet historiikin syntyä. Ja kiitämme niitä tuhansia KaaPolaisia, jotka ovat 60 vuoden aikana tehneet tästä seurasta sen, mitä se on nyt. Kunnon KaaPolainen taitaa – nyt ja aina.
Kaarinassa 31.8.2018
Kaarinan Pojat ry:n johtokunta
Monet sadut alkavat sanoilla ”olipa kerran”. Tämä tarina ei kuitenkaan ole satua, vaan muuten vaan mielenkiintoinen ja merkittävä askel Varsinais-Suomalaisessa jalkapallohistoriassa. Kyse on lajin erikoisseura Kaarinan Pojista, jonka historian tekeminen käynnistyi ensimmäinen päivä lokakuuta 1958.
Ennen tuota historiallista päivämäärää vuonna 1952 valmistuneen keskuskentän tuntumassa jalkapallo oli kahden yleisseuran hennoilla harteilla. TUL:n seura Kaarinan Ura ja SVUL:on kuulunut Kaarinan Urheilijat vastasivat vaihtelevalla menestyksellä Kaarinan jalkapallon tunnettavuudesta. Myös Littoisissa harrastettiin jalkapalloa ja siitä vastasivat Littoisten Työväen Urheilijat ja Littoisten Loiske.
Uudet tuulet alkoivat kuitenkin puhaltaa kunnan keskustan suunnalta. Kaiken muutti Loimaalta Kaarinaan tulleen opettajan Olavi Kuikan asettuminen asumaan Kaarinan keskusliikuntapuiston lähimaisemiin. Moni epäili ”pesäpallopitäjästä” tulleen Kuikan kykyjä lähteä vetämään uutta jalkapalloilun erikoisseuraa. Ne käsitykset kuitenkin haihtuivat pian, sillä ”Olli” oli pätevä mies pitkään valmentajana ja myös seuran pitkäaikaisena sihteerinä. Seuran alkutaival ei ollut kuitenkaan helppo, sillä rahan avulla ei nykyajan tapaan voitu tehdä pitkäjänteisiä suunnitelmia, vaan pohjana oli juniorityö, sen innokkuus ja aikaansa uhraavat poikien valmentajat, vanhemmat ja monet muut asiaan sitoutuneet henkilöt. Yhteenkuuluvuuden kivijalkana oli ehdoton talkoohenki, joka ensi askeleitaan tapailevassa seurassa oli merkittävä.
Merkittävä oli myös jo edesmenneen Kuikan vaimon, Eevan, osuus seuran nimen synnyssä. Nimeä mietittiin hartaasti ja monesta näkökulmasta ennen perustavaa kokousta. Ehdotuksia oli ainakin Kaarinan Palloseura, Laarinan Potkijat, Kaarinan Jalkapalloilijat sekä Eevan ehdotus Kaarinan Pojat Nimestä äänestettäessä kokouksen osallistujat huusivat kovaan eäänee, että Kaarinan POjat! Sen jälkeen nimestä ei ollut epäselvyyttä. KaaPo oli juuri sopiva myös nimen lyhenteessä. Eeva ehdotti tulevan seuran nimen nappiin, sillä nuorista pojistahan kaikki lähti liikkeelle.
Vuonna 2018 kirjatussa tilastossa KaaPon toiminnassa oli mukana yhteensä 15 eri joukkuetta ja niissä yhteensä 313 rekisteröityä pelaajaa. KaaPo oli Turun seudun neljänneksi laajin seura pelaajien lukumäärällä mitattuna.
Vuosien mittaan KaaPon menestys edustusjoukkueen osalta on nousuvuodet Miesten Kakkoseen 1992, 1994, 2014, 2017 sekä Suomen Regions’ Cupin voitto vuosina 2014 ja 2017. Yksi seurahistorian hienoimmista hetkistä koetaan syksyllä 2018, kun edustusjoukkue matkaa UEFA Regions’ Cupiin Ukrainaan.
Junioripuolella meriittilistalla ovat C-poikien SM-kulta, joka pelattiin kotiseudulle Helsingin mittavassa Kai Pahlman -turnauksessa 2011. Vuotta myöhemmin seuran B-juniorit ottivat hopeaa valtakunnan SM-sarjassa, toki silloin FC Kaarinan nimellä. Ensimmäisenä mestaruusmitalien makuun päästiin vuonna 1995, kun seuran B-juniorit voittivat SM-pronssia.
Ehkä merkittävin nuorten sarjan menestys oli valmentaja Ari Lahden valmentamien A-juniorien SM-pronssi maan kymmenen parhaan joukkueen SM-sarjassa vuonna 2013, silloinkin toki FC Kaarinan nimellä.
Seuran pelaajakasvatuksen tuloksena junioreista aikuisten tasolle on kasvanut monta ylemmissä sarjoissa menestynyttä pelimiestä ja -naista.
Maalivahti Janne Henriksson pääsi Hollantiin BVO Emmeniin saakka näyttämään kykyjään, jonka jälkeen Jannen torjuntatyö on jatkunut lukuisissa Suomen pääsarjaseuroissa. Toinen KaaPosta alunperin ponnistanut tähtimaalivahti on Magnus Bahne, josta myöhemmin kasvoi FC Interin seuraikoni. Ulkomailla "Mankun" seurat ovat olleet Halmstads BK sekä Assyriska FF.
Vahva ja maalinteossa herkkä hyökkääjä Tomi Leppiniemi ja liigatasolla 88 ottelua pelannut toppari Matti Hurme kuuluvat niin ikään KaaPosta huipulle kasvaneisiin pelaajiin. Viime vuosina KaaPo-paidasta Veikkausliigaan ovat ponnistaneet Niklas Blomqvist, Arttu Hoskonen, Joona Järvistö, Joakim Latonen, Elias Mastokangas, Kalle Taimi, Miro Tenho ja Elias Untamala.
Naisten puolella pääsarja- ja peräti maajoukkuetasolle ovat nousseet Kaaresvirran kaksoset Marjaana ja Pualiina, Fanny Karlsson, Karoliina Lindstedt, Laura Lundell, Noora Maunila (os. Kärpijoki, Minna Siponen ja Milla Säteri (os. Salminen). Kiistatta kirkkain KaaPolainen tyttökasvatti on Juliette Kemppi, joka on ammattilaisurallaan pelannut niin Suomen, Ruotsin kuin Norjankin pääsarjoissa ja kuuluu Suomen A-maajoukkueen vakiopelaajiin. Naisten legendoihin kuuluu ilman muuta myös 1970- ja 1980-luvuilla SM -ja maajoukkuetasolla pelannut Regina "Rekku" Hollmén, joka uransa alkuvaiheilla pelasi KaaPossa poikien mukana.
Lisäksi seurassamme on ollut pelaajia, joille ei aikanaan tarjottu, nykypäivän tapaan, mahdollisuutta siirtyä ylemmille tasoille. Yhteistä kaikille KaaPolaisille pelaajille lienee se, että jokainen on aikanaan kantanut KaaPo-paitaa ylpeydellä ja kunnialla.
60-vuotiaan seuran perustajajäsenistä moni on jo poistunut keskuudestamme. Jäljellä perustavassa kokouksessa läsnäolleista ovat enää Veijo Heikkilä, Jorma ja Markku Kangas, Paavo ja Viljo Mäki, Pertti Kottonen, Matti Seppälä, Pertti Kujanpää, Erik Kurki, Lauri Vainio, Risto Antonen, Antti Lintula sekä kesällä 2018 90 vuotta täyttänyt KaaPolaisuuden isä Olavi Kuikka.
Teksti: Veijo Heikkilä ja Susanna Luotonen